Merkkureisinki ja “lare kikkeli”…. Rakel light…

Google ja Rakel… Siis tarkoitamme:

Prop School – Part 3: Blade Rake (kaltevuus)

Rake tarkoittaa lavan kulmaa suhteessa potkuriakseliin. Kallistamalla lapaa taakseppäin kasvaa rake-kulma. Rake voi olla nousun tapaan joko Flat tai Progressive (tasainen tai muuttuva).
Pikkutehoille tehdyt potkurit, kuten alumiininen Black max ja teräksinen Vengeance ovat 15-asteen rake kulmalla ja suuniteltu toimimaan täysin veden alla.

Suuri rake-kulma parantaa yleisesti potkurin toimintaa tilanteissa, joissa potkuri nousee veden pinnalle. Korkeissa moottoriasennuksissa potkurilla on huomattavasti parempi pito ja täten suuri työntövoima.

Kevyissä ja nopeissa veneissä rake-kulman lisäys tuo myös Bowliftiä (keulan nostokykyä näin rallisuomennoksena). Tämä taas pienentää vesilinjaa ja mahdollistaa suurempia nopeuksia. Ääritapauksissa, joissa rakea on liikaa. Muuttuu vene epävakaaksi ja korjausavuksi on valita pienempi rake-kulma tai suoraan se laiturinopeuksien kruunaamaton kuningas, mr Cleaver.

Merkkurireisingin tarjoama esimerkki.
Cruisailuveneessä on Alpa-vetolaite, jossa toimii hyvin black max tai vengeance. Vene on tälläisenään hyvä yleisvene.
Halutessaan pientä parannusta suorituskykyyn kannattaa valita jyrkemmällä rake-kulmalla oleva potkuri, kuten Laser II tai Enertia, joilla keulaa saa nostettua ja jarruttavaa märkäpintaa vähennettyä.

Hurjamarinen tarjoama esimerkki
Valtterikin muutama vuosi takaperin tappeli 17-jalkaisen tuomiopäivärimpulansa kanssa ajo-ominaisuuksista. Jostain kuullut että kaikki paino taakse ja kaasu pohjaan… lopputuloksena “leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”! Takapainoinen vene kyllä kulki hienossa asennossa, mutta ilmalennoissa alastuloissa olisi ollut parannettavaa.  Pari laskeutumista perälauta edellä teki veneestä “kiertopalkinnon”.
Tämäkin vene olisi kulkenut huomattavasti vakaammin ja kovempaa oikealla potkurivalinnalla. Suosiolla olisi tasapainoittanut veneen, jotta sillä voisi ajaa aallokkoisessa meressä. potkurinahan oli ylemmässäkin tekstissä oleva Mercury Vengeance. Reilummalla rake-kulmalla oleva potkuri olisi varmasti toiminut paremmin.

….. Seuraavassa numerossa on sitten jokaisen “pasi pätevä” mökkiläisen ihanne aihe. potkurin kuppaus… Nyt kiilloittamaan pallopäävasaroita…

Posted in Uutiset | Leave a comment

Merkku reisinki feat H&M Bitch… siis Pitch

Prop Biach… prop bitch…. prop pitch OK
Taas meni hyvää potkuriopiskelu aikaa kun selasi yllä olevia sanoja googlen kanssa. Kyllä se Herra Google vaan löytää ;)

Mutta tällä kertaa voisi jatkaa siitä mihin edelliskerralla jälkeenjäätiin. Scott Reichow kirjoitti tässä Terminologia osiossaan halkaisijan lisäksi myös:

Pitch (Nousu)

Potkurin nousu lukuarvo ilmoitetaan tuumina (inches). Tarkoittanee sitä matkaa jonka potkuri etenisi yhden kierroksen aikana. Viereisessä kuvassa on ylhäällä 21″ potkuri, joka etenee yhden kierroksen aikana tasan 21-tuumaa. Alapuolella vastaavasti 13″ potkuri, jonka etenemä on 13-tuumaa. Tämä on vain teoriassa!

 Constant pitch vs Progressive pitch (Tasainen-ja muuttuva nousu)

Constant pitch tarkoittaa että potkurin lapa on painepuolella tasaisella nousulla koko lavan aluellta. Tällöin on potkurin nousu helppo määrittää.
Progressive pitch potkureiden lapa ei edusta vain yhtä nousukulmaa, vaan nousu muuttuu lavan eri vaiheissa. Tätä tyyppiä on yleisimmät venepotkurit. ilmoitettu arvo on keskiarvo lavan nousuista.

Potkurin nousulla voidaan säätää veneen käyttäytymistä radikaalisti.
Nousu on kuin autossa vaihteet. Mitä isompi numero, sitä raskaammin moottori käy ja toisaalta saadaan suuremmat nopeudet. Pienentämällä nousua, saadaan kiihtyvyyttä ja kuormansietokykyä mutta samalla hävitään huippunopeudesta.
Mercury on suunitellut potkurinsa, että yhden tuuman nousunmuutos vaikuttaa karkeasti 150-kierroksen muutosta moottorissa.

 

Posted in Uutiset | Leave a comment

Mercury racing Prop school feat Hurjamarine jatkuu…

Prop School – Part 2: Terminology (Terminologia)

Johan tätä ekalla oppitunnilla sivuttiin, joten jatketaan siitä mihin viimeksi unohduttiin.

Diameter (Halkaisija)

Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat kirjoitusvirhettä mutta kyllä siinä on mietittäviäkin asioita….

Voima, jonka moottori tuottaa pitäisi saada siirrettyä potkurilla veteen. Lavan halkaisija määrää pitkälti kuinka paljon lapa on vedessä.

Täytyy ottaa huomioon moottorin asennuskorkeus, käytettävä nopeus ja ylipäätään veneen käyttötarkoitus. 

Korkeissa moottoriasennuksissa on hyvä käyttää suurta halkaisijaa. Käytännössähän veteen osuu vain yksi lapa kerrallaan. Joissain tapauksissa vetolaitteen ominaisuudet rajoittavat halkaisijan kasvattamista (Kuva. Valtterin Bat @ 26″ Cleaver).

Hitaissa ja suurella välityssuhteella olevissa veneissä käytetään yleisesti suurta halkaisijaa. Olennaisesti vaikuttaa käytettävä kierrosluku. Suurella nopeudella pyörivä- tai useampi lapainen  potkuri voi olla halkaisijaltaan pienempi.  Voisiko siis maalaisjärjellä tai pähkinänkuoressa ajatella että potkurin kokonais lapapinta-ala vaikuttaa käytettävään halkaisijaan.

Physical limits (Fyysiset rajoitteet)

Mercury Racingin tekemiin vetolaitteisiin (Bravo one XR ja Bravo Three XR) käy jopa 16″ halkaisijalla olevat potkurit (Sportmaster 15 1/4″).
Sisämoottoreiden pintavetolaitteisiin (NXT1, NXT6 SSM ja M8) voidaan asentaa jopa 18″ halkaisijalla olevia potkureita!
Ylläolevat vetolaitteet ovat tehokkaisiin, mutta myös raskaisiin veneisiin tarkoitettuja vetolaitteita, joten potkuriltakin vaaditaan paljon!
Normaaleihin Optimax & Verado kalakoneisiinkin saa asennettua jopa 16″ potkureita, joka taas johtuu niiden käyttötarkoituksesta (Hitaita ja raskaita veneitä, jotka vaatii lapapinta-alaa)

…..Ja hommahan tulee taas jatkumaan….

 

Posted in Uutiset | Leave a comment

Merkkuri reisinki kirjoittaa potkurioppia….

Jottei kiire yllätä, aloita optimointi ajoissa

Hurjatkin katsovat joskus intterwebistä muuta kuin “aikuisviihdettä”… Nyt herra Google löysi Mercury Racing Blogista mielenkiintoisen artikkelin potkureiden ominaisuuksista kuusiosainen “Prop School“.

Alla hieman otsikkoja ja pääjuttuja avattu hurjamaisella rallienglannin kääntötaidolla.

Prop School – Part 1: Introduction (johdanto)

Yleistä rupinaa potkureista ja tarinan kirjoittajan ajatuksia.  Mutta muutaman linkin takaa löytyi jopa ihan asiaakin:

 

Basic Propeller Parts

jotta voisi ymmärtää potkurin toimintaa on hyvä aloittaa osien nimillä. Lyhyesti selitystä potkurin osista:

A. Blade Tip
Lavan kärki, joka erottaa etu ja takareunan toisistaan.

B. Leading Edge
Etureuna / johtoreuna, joka halkoo vettä ja uloittuu aivan lavan kärkeen.

C. Trailing Edge
Takareuna / jättöreuna, joka uloittuu aivan lavan kärkeen.

D. Cup
Kuppi on jokaisen nipanokkelan potkurinvirittäjän lempilapsi. Yleisesti kannon nokassa vasaran kanssa taottuna antaa laiturivauhtia lisää, jopa useita solmuja. Käytännössä on potkurin takareunassa oleva huuli, joka tuottaa lisää pitoa sekä lisää käytännön nousua ~1/2 – 1″. (painepuolella)

E. Blade Face
Painepuoli lavasta, joka on poispäin veneestä.
(Kuvassa ++++)

F. Blade Back
Imupuoli lavasta, joka on veneen puolella.
(kuvassa – - – - – )

G. Blade Root
Lavan kiinitys putkeen (I).

H. Inner Hub
Potkurin keskiö/napa, joka täytyy  valita käytettävän potkuriakselin mukaan. Mercury käyttää Flo-torq II  vaihdettavaa keskiötä, joka mahdollistaa potkureiden sovittamisen miltei mille tahansa potkuriakselille.

I. Outer Hub
Potkurin putki, jonka sisällä kulkevat pakokaasut ja ulkopinta on kosketuksissa veteen. Lavat ovat kiinitetty putkeen.

J. Ribs
Putkellisen potkurin tuet, joilla putki on kiinitetty keskiöön. Tukia on yleisesti kolme, mutta useampikaan ei ole mahdotonta. Tuet ovat joko potkuriakselin suuntaiset tai pienessä kulmassa, jolla saadaan pakokaasut pyörimään putken sisällä.

K. Flo-Torq™ Shock-Absorbing Rubber Hub
Potkurin keskiön sisällä oleva kumi, jonka tarkoitus on vaimentaa iskuja sekä pehmentää vaihteiden vaihtoa. Käytetään pääsääntöisesti pienitehoisissa moottoreissa.

Flo-Torq II Shock-Absorbing Delrin®
Patentoitu keskiö, joka estää luistamista ajossa mutta vaimentaa hieman vaihteiden vaihdoissa.

L. Diffuser Ring
Putken päässä oleva rengas, joka estää pakokaasujen pääsyn lavoille

M. Exhaust Passage
Potkurinavan ja putken välinen alue.

N. Performance Vent System (PVS)
Ainahan nämä mielessä, siis reijät….
Putkessa olevat reijät, jotka sijoittuvat lavan imupuolelle aivan putken juureen. Ideana näillä reijillä on päästää tarvittava määrä pakokaasua lavoille, joka keventää lavan pyörimistä. Erityisesti jyrkällä potkurilla ajaessa voi liikkeellelähtö olla hidasta ilman kyseisiä reikiä.

…. Olkaa vaan huolissanne jatkoa tulossa…..

Posted in Uutiset | Leave a comment